Sunny Mökki Sysmä! Finden Sie uns im Netz! Was sagt Wikipedia?

---->  wikipedia: 

http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6kki

 

 

Mökki tarkoitti Suomessa aikaisemmin pienikokoista ja vaatimatonta, yleensä puusta rakennettua asumusta kuten mäkitupaa. Nykyisin mökillä viitataan useimmiten loma-asuntoon. Suomen kesämökkikanta on kaksinkertaistunut noin kahdenkymmenen vuoden välein, ja kesämökkejä oli vuonna 2010 jo lähes puoli miljoonaa[1].

Mökkityypit

Kesämökki

Lähelle rantaviivaa rakennettu suurehko kesämökki.
Retkeilijöiden yhteiskäytössä oleva hirsirakenteinen tunturimökki Norjasta.

Kesämökki on haja-asutusalueella, mantereella tai saaressa, rannalla tai etäämmällä rannasta sijaitseva virkistäytymiseen käytettävä loma-asunto. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 475 051 kesämökkiä. Eniten mökkejä on Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnissa.[2]

Suomessa on kuntia, joiden väkimäärä vähintään kaksinkertaistuu keskikesän loma-aikoina ja viikonloppuina. Vuoden 2013 alun kuntaliitosten jälkeen Suomen suurin mökkikunta oli Mikkeli (10 400 mökkiä). Seuraavina tulivat Parainen (ent. Länsi-Turunmaa, 8 425 mökkiä), Lohja (8 311)[3], Hämeenlinna (7 600), Kouvola (7 500), Salo (7 000), Kuusamo (6 300), Raasepori (6 200) ja Kuopio (5 200). Kuusamo oli pitkään johtava mökkikunta. Vuoden 2009 kuntamuutosten seurauksena Kuusamon ohitti mökkimäärässä peräti neljä kuntaa [4]

Suosituimpia kesämökkien paikkoja ovat vesistöjen rannat. Suomalainen kesämökki on nykyään yleensä hirsirakenteinen, mutta myös tolpparunkoisia ja puuverhoiltuja mökkejä esiintyy. Kesämökkiin tai sen yhteyteen kuuluu lähes poikkeuksetta sauna ja tulisija: takka tai kamiina. Varustuksena on joskus sähkö. Ruuanvalmistus käy sähköllä tai kaasulla. Mökki voi olla kytketty vesijohtoverkostoon, tai siinä voi olla oma kaivo. Joihinkin mökkeihin talousvesi joudutaan tuomaan astioissa. Mikäli kesämökissä on viemäröinti, se on tyypillisesti saostuskaivon ja imeytysputkiston yhdistelmä, eikä yhdisty kunnalliseen viemäriverkostoon.

Loma-asuntojen kiinteistövero on useimmissa kunnissa suurempi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten verotus.

Kesämökkien varustus on parantunut viime vuosina suuresti, yhä useampi mökki rakennetaan täysillä mukavuuksilla varustetuksi talviasuttavaksi kakkosasunnoksi. Kaava- ja muut kunnan rakennusmääräykset voivat rajoittaa loma-asuntojen peruskorjausta ympärivuotiseen käyttöön.

Kesämökkeilyä on kritisoinut luonnonvaroja kuluttavana ja aivan erityisesti rantoja luonnolta ja siellä liikkuvilta ihmisiltä valtaavana muiden muassa Pentti Linkola. VTT:n laskelman mukaan keskimääräinen talvimökkeily syyskuusta toukokuuhun, 15 kertaa 200 kilometrin päähän aiheuttaa automatkoineen hiilidioksidipäästöjä 3 145 kg eli saman verran kuin yksi meno-paluulento Thaimaahan. Tästä puolet syntyy sähkölämmityksestä ja muusta sähkön kulutuksesta, kolmasosa automatkoista.[5]

Mummonmökki

Joskus vanhoja pieniä puurakenteisia mökkejä kutsutaan "mummonmökeiksi", erityisesti jos mökin väri on punamulta. Niissä on yleensä vain tupa ja korkeintaan kaksi kamaria. Mummonmökki on useimmiten kuivan maan mökki, jossa ei ole rantaa. Useimmiten mummonmökit ovat vanhoja omakotiasumiseen tarkoitettuja rakennuksia. Tällaisten nykyään mummonmökeiksi nimitettyjen pienten asuinrakennusten rakentaminen vähentyi huomattavasti 1950-luvulle tultaessa maan vaurastuessa. Nimitys mummonmökki voi viitata mökin periytymiseen samalla suvulla, tai vain yleisesti asuinrakennuksen pieneen kokoon. Eräs erikoistapaus perinteistä pienistä asuinrakennuksista olivat syytinkiasunnot, joiden asukkaat tyypillisesti olivat juuri vanhempia ihmisiä.

Kuivanmaanmökki

Pieni mökkirakennus, useimmiten mummonmökin kaltainen kuivalla maalla sijaitseva mökki. Useimmiten ne ovat metsän ja pellon reunassa tai muuten suojaisassa paikassa. Kuivanmaanmökkien arvo on huomattavasti pienempi rantamökkeihin verrattuna, joten ne ovat helpommin hankittavissa. Kuivanmaanmökkejä on etenkin Etelä- ja Länsi-Suomen maalaiskunnissa.

Rantamökki

Arvokkaampi rannallinen loma-asunto. Sijaitsee yleensä järven rannalla tai saaressa. Saaristossa on myös paljon merenrannallisia huviloita ja hirsimökkejä. Yleisin rantamökin rakennusmateriaali on hirsi. Rantamökit ovat loma-asunnoista halutuimpia. Yksi Suomen suurimmista rantamökkiseuduista on Etelä-Savo, ja kunnista muun muassa Puumala.

Erämökki

On tyypillisesti metsän keskellä tai vaikkapa suon tai lammen rannalla sijaitseva pienikokoinen mökki. Erämökissä on usein vain tupa ja sauna. Erämökki on kauempana melusta, joten se on rauhallinen lomanviettoratkaisu. Erämökkejä on harvaan asutuilla seuduilla kuten Suomenselällä.

Huvila

Pääartikkeli: Huvila

Huvilat olivat 1800-luvulta alkaen tavallisesti vauraan kaupunkiväestön varta vasten kesäasunnoiksi rakennettuja asuinrakennuksia maaseudulla tai joskus myös kaupunkien välittömässä läheisyydessä, kuten Linnunlaulu Helsingissä. Niiden arkkitehtuuri poikkesi niin kaupunkien tyypillisistä saman ajan asuinrakennuksista kuin maaseudun taloista ja kartanoista. Jos eräs erikoistapaus mummonmökistä oli maatilan syytinkiasunto, niin huvila saattoi joskus synnyltään olla kartanon syytinkiasunto.

Siirtolapuutarhamökki Markkuun ryhmäpuutarhassa.

Siirtolapuutarhamökki

Kaupunkeihin rakennetuissa siirtolapuutarhoissa on palstoille usein oikeus rakentaa pieni siirtolapuutarhamökki. Tyypillisesti siirtolapuutarhamökkien koko, varustus ja ulkonäkö ovat puutarhan säännöissä tiukkaan rajoitettuja. Koko voi vaihdella 20-30 m² välillä, joskus sallitaan suurempiakin. Siirtolapuutarhamökin käyttäminen vakituisena asuntona ei yleensä ole sallittua.

Mökkikylä

Nykyisin erityisen suositut mökkialueet kaavoitetaan suhteellisen tiiviiksi ryhmiksi, mökkikyliksi. Tyypillisesti ranta jätetään tällöin yhteiskäyttöiseksi, ja rakennuspaikat ovat varsin pieniä.

Mökkikyliä löytyy myös runsaasti myös laskettelukeskusten yhteydestä, tällöin mökit on varusteltu ympärivuotista käyttöä varten. Usein varustelu vastaa täysin asuinrakennuksia. Tunturikylien mökit myydään usein lomaosakkeina, joihin voi liittyä eritasoisia siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluja.

Kirjallisuus

  • Maarit Alasuutari, Pertti Alasuutari: Mökkihulluus (Lapin yliopistokustannus)

Lähteet

  1. Helsingin Sanomat 27.6.2011, B9
  2. Tilastokeskus: Suomessa 475 000 kesämökkiä 2006 23.05.2007. Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2008.
  3. Länsi-Uusimaa: Lohjasta kuntaliitoksella Suomen toiseksi suurin mökkipaikkakunta 18.12.2012.
  4. Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  5. Saarinen, Juhani: Mökkeily talvella voi rasittaa ilmastoa Thaimaan-loman verran HS.fi. 07.09.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.12.2008.

Aiheesta muualla